Tavoitteet ja teemat

Helsingistä hiilineutraali kiertotalouden suunnannäyttäjä 2035 mennessä

Haluan olla rakentamassa Helsinkiä, jonka hyvinvointi on ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Kaupunkia, joka huolehtii sen nykyisten asukkaiden hyvinvoinnista uhraamatta tulevien sukupolvien tarpeita.

Lupaan tehdä kaikkeni sen eteen, että Helsinki on vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali kiertotalouden suunnannäyttäjä – kaupunki, josta otetaan mallia kansainvälisellä tasolla.

Miten tämä tehdään? Kolme teesiäni:

  1. Kiertotaloudesta hyvinvointia, elinvoimaa ja vauhtia ilmastonmuutoksen torjuntaa
  2. Kaupunkiluontoa suojeltava ja ihmistoiminta sopeutettava luonnon sietokykyyn
  3. Osallisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja käytännön toiminnasta voimaa arjen muutoksiin ja uskoa tulevaisuuteen

Avaan näitä kutakin alla hieman tarkemmin:

Kiertotaloudesta hyvinvointia, elinvoimaa ja vauhtia ilmastonmuutoksen torjuntaa

Kestävyysmuutos edellyttää muutoksia kaupungin taloudessa, sillä mikään ei muutu, ellei taloutemme perusta muutu. Ratkaisu tähän on kiertotalous. Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Siinä materiaaleihin sitoutunut arvo säilyy mahdollisimman pitkään yhteiskunnassa. Kiertotaloudessa talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta.  Kestävällä pohjalla oleva talous helpottaa myös sosiaalisten ongelmien ja kriisitilanteiden kohtaamista, kuten olemme saaneet koronakriisin aikana huomata.

Helsinki on kiertotaloudessa vielä alkutaipaleella. Monia yksittäisiä kiertotaloustoimenpiteitä on toki jo tehty, mutta kokonaisvaltaisessa siirtymässä kohti kestävämpää kiertotalousjärjestelmää ollaan vasta alussa. Helsingin kaupunki on laatinut vuonna 2019 kierto- ja jakamistalouden tiekartan, jota on lähdetty jalkauttamaan vasta vuoden 2020 aikana. Suurimmat kiertotalouden mahdollisuudet löytyvät Helsingissä rakentamisesta, jakamistaloudesta, hankinnoista sekä kestävistä biologisista kierroista. Kiertotalousnäkökulma tulee huomioida myös alueiden suunnittelussa ja kaavoituksessa. Kaikilla Helsingin kaupungin toimialoilla tehdään päätöksiä, joilla on suoria tai epäsuoria vaikutuksia luonnonvarojen käyttöön ja ilmastopäästöihin.  

Kiertotalous tarvitsee tuekseen pitkäjänteistä ja kunnianhimoista elinkeinopolitiikkaa, fiksua alueiden käyttöä sekä opetusta ja koulutusta. Helsingin on mahdollista aktivoida ja kirittää alueella toimivia yrityksiä, yhteisöjä ja asukkaita kiertotalouteen sekä osoittaa omilla julkisilla hankinnoilla ja investoinneillaan suuntaa ja vahvistaa kiertotalousmarkkinoiden kehitystä.

Kaupunginvaltuutettuna lupaan tehdä kaikkeni se eteen, että kiertotalouden suuri potentiaali hyödynnetään ja valjastetaan Helsingin menestykseksi.

Kaupunkiluontoa suojeltava ja ihmistoiminta sopeutettava luonnon sietokykyyn – ihmisten itsensä ja luonnon parhaaksi

Helsinki on kasvava kaupunki, jonka väkiluku on noussut viime vuosina keskimäärin 6600 asukkaalla vuodessa. Tämä asettaa haasteita ympäristölliselle kestävyydelle mm. kasvavan asuntotarpeen, energiankulutuksen, liikennemäärien ja jätevolyymien vuoksi. Meidän ihmisten toiminta pitää kuitenkin pystyä myös täällä kaupungissa sopeuttamaan luonnon sietokykyyn. Miten tämä tehdään?

Kaupunkia kannattaa rakentaa sinne, missä ei tarvitse levittää kaupungin pinta-alaa eikä rakentaa luonto- ja viheralueille. Kestävä rakentaminen nojaa oikeisiin materiaaleihin sekä rakennusten muokattavuuteen ja pitkään ikään. Kun rakennus tai rakenne lopulta poistuu käytöstä, sen osien tulee olla uudelleen hyödynnettävissä kiertotaloutta tukien. 

Helsingin hiilineutraalisuustavoite (80 % päästövähennys vuosina 1990–2035) on asetettu siten, että liikenteen päästöjen tulee vähentyä 69 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Tämä onnistuu kun teemme joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn kannustavia päätöksiä ja teemme uudisrakentamista joukkoliikenteen solmukohtiin. Kaupungin tulee myös omissa kuljetuksissaan suosia fossiilisille vaihtoehtoisia käyttövoimia. Energian tuotannossa tulee Helsingissä siirtyä uusiutuviin energialähteisiin. Fossiilisista energialähteistä luopumiselle onkin jo asetettu aikatauluja.

Kaupunginvaltuutettuna lupaan suojella kaunista kaupunkiluontoamme meidän asukkaiden iloksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Osallisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja käytännön toiminnasta voimaa arjen muutoksiin ja uskoa tulevaisuuteen

Fossiilitalous on tullut tiensä päähän, ja sosiaalisella kestävyydellä varmistamme sen, että siirtymä tapahtuu oikeudenmukaisesti ja ilman, että vanha järjestelmämme ajautuu kaaokseen. Ihmisten eriarvoistuminen on katkaistava, sillä se on omiaan luomaan kasvualustaa levottomuuksille ja rikollisuudelle. Lisäksi kestävän kehityksen monet tekniset ratkaisut ovat kalliita, kuten olemme esimerkiksi sähköautoista kuulleet keskusteltavan. Tarvitsemme siis myös ilmastosolidaarisuutta.

Sosiaaliseen kestävyyteen katsotaan yleisesti meidän ihmisten perustarpeet, turvallisuus, hyvinvointi, terveys, elämänhallinta, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus (myös ylisukupolvinen), koulutus, työ, toimeentulo, osallisuus ja yhteenkuuluvuus.

Sosiaalinen kestävyys punnistaan päivittäin kaupunkimme perustehtävissä. Miten vahvistetaan kaupungin päätöksenteolla perheystävällistä arkea? Miten lasten pahoinvointia ja nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäistään? Asia, josta on paljon nyt korona-aikaankin keskusteltu. Entä miten huolehditaan ikäihmisistä? Entä yhteiskuntamme kaikkein heikompiosaisista? Mikä on tasa-arvon tilanne kaupungin omissa toiminnoissa, esimerkiksi palkkauksen osalta? Miten kaupunkilaisia osallistetaan OmaStadi-budjetoinnilla mukaan kaupungin päätöksentekoon?

Keskittyminen hyvinvointiin talouskasvun sijasta tulee vielä muuttamaan yhteiskuntaamme ja politiikan prioriteetteja. Talouskasvu on toki ollut keskeistä yhteiskuntamme vaurastuessa ja hyvinvoinnin kasvaessa, mutta se ei ole enää kestävä tie. Tarvitsemme uusia määritelmiä sille, mitä on hyvinvointi tässä ajassa ja minkä varaan se rakentuu. Helsingin kaupungin on tärkeä näyttää tässä esimerkkiä ja olla vahvistamassa tätä kehitystä.

Kaupunginvaltuutettuna lupaan edistää kaupunkimme sosiaalista kestävyyttä.