Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Siinä materiaaleihin sitoutunut arvo säilyy mahdollisimman pitkään yhteiskunnassa. Kiertotaloudessa talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta.
Miksi se on tärkeää, myös kaupunkien ja kuntien kannalta?
- Kulutuksemme on tällä hetkellä aivan kestämättömällä pohjalla. Me suomalaiset kulutamme tällä hetkellä neljän maapallon edestä luonnonvaroja.
- Kestävyysmuutoksella on kiire. New Yorkiin pystytettiin syyskuussa 2020 ilmastoviikolla kello, joka näytti sen paljonko meillä on ihmiskuntana aikaa korjata tilanne ja tehdä kestävyysmuutos siten, että pysymme Pariisin ilmastosopimuksessa asetetussa 1,5 asteen tavoitteessa keskilämpötilan nousussa. Kello näytti tuolloin syyskuussa, että aikaa oli tuolloin 7 vuotta 102 päivää.
- Kiertotaloudessa on valtava potentiaali. Globaalisti 8,6 % kaikesta materiaalista kiertää, toisin sanoen 91,4% kaikesta päätyy jätteeksi. Nimenomaan materiaalitehokkuus mahdollistaa sen, että meidän ei tarvitse tinkiä yhtä paljon hyvinvoinnista, vaikka senkin kohtuullistamista tarvitaan vauraassa maissa.
- Muutokseen tarvitaan mukaan ihan kaikki, myös kaupungit ja kunnat.
Miten pääsemme kiertotalouteen? Mitä se edellyttää yhteiskunnaltamme?
Sitra on tehnyt uraa uurtavaa työtä kiertotalouden parissa yhdessä yliopisto- ja tutkimuskentän kanssa, ja laatinut maallemme kiertotalouden tiekartan. Tiekartasta on tällä hetkellä olemassa jo 2.0 versio, ja siinä on kuvattu askelmerkit siihen, miten Suomi pääsee kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä.
Sitran mukaan Suomen kiertotalous vaatii neljän koko yhteiskuntamme läpileikkaavan strategisen tavoitteen toteutumista:
1) Kilpailukyvyn ja elinvoiman perusta on rakennettava uusiksi
2) Siirryttävä vähähiiliseen energiaan
3) Luonnonvaroihin suhtauduttava niukkuutena ja
4) Arjen päätöksistä tehtävä käyttövoimaa muutokselle.
Jo olemassa olevia kestäviä ratkaisuja hyödyntämällä voisimme leikata arjen päästöjämme jopa 37 prosenttia, kun lähtötasona on vuoden 2010 päästötaso.
