Oodi kulttuurille ja luoville aloille: Globaalien kriisien aikakaudella inhimillisten kykyjemme ja luovuuden merkitys ratkaisee

Useimmat meistä allekirjoittavat sen, että kulttuuri on meille kaikille tärkeää hengen ravintoa. Kulttuuri on myös tärkeä osa kansantaloutemme moottoria ja työllistää peräti 135 000 suomalaista. Se, mikä keskustelusta tuntuu unohtuvan, on että luovuudella ja luovilla aloilla on jo nyt ja jatkossa merkittävä rooli myös ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Tämä olisi hyvä pitää mukana keskustelussa. Asia kiteytetään mielestäni hyvin Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan 11/2018 julkaisun loppusanoissa:

“Globaalien kriisien aikakaudella inhimillisten kykyjen merkitys ratkaisee. Olemme riippu- vaisia itsenäisestä, kriittisestä ja luovasta ajattelusta. Epävakaan ja ennustamattoman tulevaisuuden äärellä on kyettävä inhimilliseen vastavuoroisuuteen, uusien taitojen nopeaan omaksumiseen, uuden ymmärryksen ja tiedon luomiseen ja rohkeaan uudistumiseen. Varautuminen tulevaisuuteen tarkoittaa yhteiskunnallisen huomion ja rakenteellisen tuen suuntaamista luovuuden kulttuurin mahdollistamiseen.”

Kulttuuriala on kärsinyt korona-ajasta monella tapaa – se näkyy niin alan liikevaihdossa, palkkasummissa kuin työllisyydessä. Kaikkien kulttuuritoimijoiden alasta riippumatta pitää saada tukea selvitäkseen koronakriisin aiheuttamasta notkahduksesta ja päästäkseen taas takaisin jaloilleen. On todella hienoa, että hallitus pääsi 21.4.2021 sopuun kulttuuri- ja tapahtuma-alan 230 miljoonan euron tukipaketista.

Tärkeää olisi vahvistaa myös kulttuurialojen perusrahoitusta valtion tasolla. Veikkauksen tuottojen lasku aiheuttaa leikkausuhan kulttuuribudjettiin, josta noin puolet rahoitetaan Veikkauksen tuotoilla. Kulttuurin 0,9 %:n osuus valtion budjetista on todella pieni alan merkityksellisyyteen nähden.  Kulttuurin ja taiteen osuus bruttokansantuotteesta on 3,0 prosenttia ja laajemmin määriteltyjen luovien alojen osuus jopa 7,3 prosenttia. Kulttuurin perusrahoitus pitäisikin suhteuttaa näihin lukuihin. Näin siis valtion tasolla, entä kuntasektorilla ja kuntapolitiikassa sitten?

Myös Helsingin kaupungin pitää olla valmis kulttuurialan lisätukeen. Kulttuurialalla toimii paljon yksinyrittäjiä ja freelancereita, joilla on vähemmän taloudellista puskuria paikkaamaan koronan aiheuttamaa tulotason romahdusta. Kaupunki päätti viime marraskuussa 2020 ylimääräisen 3 miljoonan euron erityisavustuksesta taiteen ja kulttuurin toimijoille. Kaupungin on tärkeä kuunnella nyt herkällä korvalla kulttuurialan toimijoiden tilannetta ja katsoa, mitkä ovat ne alat ja toimijat, jotka tarvitsevat julkista tukea kaikkein kipeimmin.

Helsingin kaupungin tulee tarjota alan toimijoille myös muunlaista tukea ja toimia mahdollistajan roolissa. Esimerkiksi kaupunki voisi tarjota tilojaan nykyistä edullisemmin ja joustavammin sekä kehittää yli toimialarajojen aivan uudenlaisia ratkaisuja kulttuuritoiminnan tueksi. Esimerkiksi Senaatintorin avattiin viime kesänä ravintoloitsijoiden käyttöön – vastaavanlaisia uusia avauksia ja kädenojennuksia tarvitaan myös kulttuurialan toimijoille.

Kirjasto- ja kulttuurimäärahojen keskiarvo Suomen kunnissa on 150 euroa asukasta kohti. Helsinki käytti vuonna 2020 kulttuuriin 171 euroa/asukas. Helsinki tukee kulttuuri- ja taide-elämää vuosittain 17 miljoonalla eurolla. Peräti 36 % kaikista kulttuurin ja taiteen työpaikoista on Helsingissä. Meidän Vihreiden tavoitteissa on kasvattaa kulttuurin sekä liikunnan avustusmäärärahoja ja jatkaa avustusten johdonmukaista kehittämistä siten, että uuden taiteenlajit ja liikuntalajit sekä taiteen vapaan kentän toimijat voivat nousta kaupungin tuen piiriin. On myös tärkeää vahvistaa Helsinkiä, joka tarjoaa puitteet meidän kaupunkilaisten omaehtoiselle ja spontaanillekin kulttuuritoiminnalle.

Maksuton lähikirjastojen verkko on tärkeää turvata. Kaiken kaikkiaan kirjastoista tulisi mielestäni kehittää entistä monipuolisempia kulttuurikeskuksia ja kaupunkilaisten yhteisiä olohuoneita. Kirjastojen palveluvalikoimaa ja aukioloaikoja voisi edelleen laajentaa.

Elävän musiikin osalta Helsingissä on ollut jo pidempään pulaa esiintymispaikoista, eikä kaupungissa ole myöskään liikaa treenikämppiä aloitteleville nuorille artisteille ja orkestereille. Onneksi Elmu ry:n ja Garden Helsinki-hankkeen yhteistyö tulee tuomaan tähän helpotusta tulevaisuudessa, mutta jo ennen sitä tarvittaisiin ratkaisuja tähänkin asiaan.

Itselleni tärkeimmät kulttuuriin liittyvät kysymykset alkavalla vaalikaudella ovat:

  • kulttuurialojen elvytys koronan aiheuttamasta notkahduksesta
  • kulttuurin harrastusmahdollisuuksien kehittäminen, erityisesti lasten ja nuorten osalta, sekä
  • kulttuuritoiminnan tilojen kehittäminen, kuten Arkkitehtuuri- ja designmuseo, Tanssin talo sekä elävän musiikin esiintymis- ja treenitilat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *